Tom: Em
Em
voi luoja että tekee
Bm
kipeää tämä
Am
savusumun himmentämä
B7
keskiviikkoiltapäivä
Em
mä en voi olla kuulematta
Bm
ikkunapöydän runoilijaa
Am
varsinainen tuulenpyydystäjä
B7
luotiliivimies
[Verse]
Em
se paasaa rohkeudesta
Bm
se puhuu rakkaudesta
Am
lainauksin lennokkain
B7
viinibaarin hämärissä
Em
tuulenpyydystäjä
Bm Am B7
tamburiinimies
[Verse]
Em
se on maailman pelastaja
Bm
kunhan maailma pysyy
Am
viinilasin burgundin
B7
punaisessa hämärässä
Em
ja varsin teatraalisesti
Bm
se vilkaisee kadun poikki
Am
muka liikuttunein silmin
B7
vanhaa koditonta naista
Em
jonka sielu leijailee
Bm
mantteleiden pimeydessä
Am
iltapäivän kääntyessä
B7
iltaan vääjäämättä
[Verse]
Em
ja luojan kiitos
Bm
tuo surullinen hahmo muuttuu pikkuhiljaa
Am
näkymättömäksi
B7
savusumun lonkeroissa
Em
joissa mainosmiesten lediseinät
Bm
välkkyy utuisina
Am
leimahduksina kuin tykkituli
B7
yössä Verdunin
Em Bm Am B7
kumpa viriäisi tuuli
[Verse]
Em
voi kun tapais jumalan
Bm
vähä niinku kesken kaiken
Am
voi neuvotella diilin
B7
josta hyötyis kumpikin
Em
sanois vaan et eiköhän
Bm
me jätkät päästä sopuun näistä
Am
asioista lopultakin
B7
aika itsekeksityistä
[Interlude]
Em Bm Am B7 x2
[Verse]
Em
Jive Miguel on kuollut
Bm
se kuoli vanhuuteen
Am
yksin jossain Chilen
B7
tuulisella rannikolla
Em
se vei mukanaan
Bm
kokaiinikeisareiden
Am
salaisuudet
B7
joiden vuoksi olen myynyt sieluni
Em Bm Am B7
ja kaiken
[Verse]
Em
kujanteella käy
Bm
pieni tuulen tapainen
Am
se pyörähtää
B7
sen kodittoman rouvan kantapäissä
Em
kuin pieni musta koira
Bm Am B7
pieni turva maailmassa
Em Bm Am B7
Jive Miguel on kuollut
